OM-KOLONIASSA

Kyläilymme jatkui sunnuntaina ja silloin olivat vuorossa Kovaljovo ja Orlovka. Matkaan päästiin vähän myöhässä, mutta onneksi ruokatarpeet oli ostettu jo valmiiksi leipää lukuunottamatta ja siihen puoleen ei mennyt enempää aikaa. Tällä kertaa oltiin matkassa ilman kanttoria - eipä se viime vuonna lahjaksi Helsingistä saatu hieno syntikka olisi mukaan mahtunutkaan pieneen Ladaamme. Kovasti Igor oli sitä mieltä, että soittipelin olisi voinut laittaa pahvilaatikossa katolle, mutta pelkäänpä pahoin, että se olisi ollut sen "surma". Eikä sitä sinne siis myöskään laitettu - toivottavasi ei laitetakaan vastaisuudessakaan sen jälkeen kun meitä täällä ei enää ole. No, kun siis vihdoin matkaan päästiin, niin rattoisasti matkanteko sujui. Tiekin oli yllättävän hyvässä kunnossa - paljon paremmassa kuin kesällä. Matkassa tällä kertaa olivat Igor, Valera, Bertta ja kansainvälisyyslinjalaisemme sekä allekirjoittanut.

Pariin kuukauteen lähettien lähdettyä Suomeen ei näissäkään kylissä oltu käyty, mutta nyt taas käytiin. Kovaljovossa paikalla olivat uskollisimmat parisenkymmentä aktiivia. Talon varsinainen emäntä ei myöskään ollut päässyt paikalle katkaistuaan kätensä äskettäin. Poikkimennyt jalka oli kuulemma juuri ja juuri ehtinyt parantua ennen kuin käsi katkesi.

Orlovkassa kokoonnuimme jälleen Ernan luona, vaikka kulttuuritalon ovet jo pitivätkin olla meille auki. Paikalla oli kahdeksan kyläläistä, joista kolmea, neljää en ollutkaan pitkään aikaan nähnyt jumiksissa. Toivottavasti ovat taas "palanneet" joukkoon.

Surullisena asiana on valitettavasti kerrottava uudesta käytännöstä. Kuten perjantaina Ryzhkovossa niin samaten tällä Om-kolonian reissulla Igor ilmeisen korkeakirkollisena piti päänsä ja tulevaisuudessa kyläjumikset tullaan pidetään sitten perjantaisin - kylien väki olisi kyllä halunnut jatkaa sunnuntaijumisten traditiota. Vaikka seurakunnassamme on katekeetta ja Valerammekin on jo sanajumalanpalveluksia toimittanut, niin siitä huolimatta on kirkkoherramme pitää tärkeämpänä sitä, että kaupunkiseurakunnassa on ehtoollinen tarjolla joka sunnuntai kuin, että kylässä olisi ehtollisjumalanpalvelus yhtenä sunnuntaina kuukaudessa.

Paluumatka sujui myös joutuisasti ja kun nousin ulos autosta tallissa, niin kuljettajan istuimen selkänoja petti ja se hajosi. Se oli jo toinen kerta noin viiden vuoden ja vajaan 40.000 km:n aikana! Varjelustakin oli, kun rikkoutuminen tapahtui vasta tallissa eikä esim. kesken kaiken valtatiellä, jolloin olisi voinut käydä vaikka millainen vahinko/kolari.